Suomalaiset luomutuottajat ovat vahvasti sitoutuneita: lähes yhdeksällä kymmenestä koko tila on luomussa, ja vain harva harkitsee luomutuotannosta luopumista. Luomubarometri 2026 osoittaa kuitenkin, että lähes kolmannes tuottajista myy ainakin osan luomutuotteistaan tavanomaisina, koska kysyntää ei ole tarpeeksi tai luomun lisäarvo ei välity hintaan. Kasvun jarruina ovat heikko kannattavuus, kasvava byrokratia ja vaikeudet saada tuotteet luomumarkkinoille.
Syinä luomutuotteiden myymiseen tavanomaisina ovat riittämätön kysyntä, puutteelliset markkinakanavat, ostajien vähyys ja se, ettei luomun lisäarvo näy tuottajahinnassa. Eläintuotannossa ongelmaksi nousivat erityisesti luomuvasikoiden markkinointivaikeudet. Moni pitää luomun ja tavanomaisen tuotteen hintaeroa liian pienenä luomutuotannon vaatimuksiin nähden.
Lisäksi byrokratian, valvontavaatimusten ja tarkastusmaksujen koetaan lisääntyneen, ja monet näkevät ne merkittävänä esteenä alan kehitykselle.
– Tulokset ovat ristiriitaiset: tuottajat uskovat luomuun, mutta markkinat eivät vedä. Kun lähes kolmannes joutuu myymään luomua tavanomaisena, lisäarvo valuu hukkaan. Luomun kasvu vaatii kysynnän vahvistamista, esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, sekä byrokratian ja tarkastusmaksujen keventämistä, sanoo MTK:n luomuasiantuntija Johanna Andersson.
Talous heikentynyt, investointeja jäädytetään
Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi tilansa taloustilanteen normaalia heikommaksi ja lähes puolet normaalin vuoden tasolle. Tyytyväisiä oli alle viidennes, tyytymättömiä noin kolmannes. Lähes kaksi kolmesta odottaa tilanteen pysyvän ennallaan seuraavan vuoden ajan. Suurimpia huolia ovat tuotantopanosten korkeat kustannukset, heikentynyt kannattavuus ja markkinoiden epävarmuus.
Tukien osuus tilojen maatalousliikevaihdosta on vastaajien arvion mukaan keskimäärin yli puolet, ja nykyinen EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakausi on vähentänyt tukia useimmilla tiloilla. Valtaosa ei ole muuttanut tuotantoaan ohjelmakauden vuoksi merkittävästi, mutta osa on lisännyt viljelykiertoon rehunurmia, monimuotoisuuskasveja tai uusia satokasveja.
Noin 40 prosenttia suunnittelee investointeja vuosille 2027–2030, mutta joka kuudes on luopunut investoinneista tai jäädyttänyt ne. Syinä ovat heikko kannattavuus, yleinen epävarmuus sekä epäselvyys tilan jatkajasta tai tulevasta sukupolvenvaihdoksesta. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat etenkin pellon hankintaan sekä koneisiin ja rakennuksiin.
Luomussa nähdään potentiaalia
Tuottajat pitävät luomua tärkeänä kannattavuuden, ympäristö- ja terveysarvojen sekä maan kasvukunnon vuoksi. Lisäksi luomu vähentää riippuvuutta ostopanoksista. Luomussa nähdään mahdollisuuksia Suomen maatalouden kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja viennille, ja se vastaa kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen kestävästi tuotettua ruokaa kohtaan. Luomun kasvu edellyttää kuitenkin markkinoiden kehittämistä, kysynnän ja viennin vahvistamista sekä hallinnollisen taakan keventämistä.
Luomubarometri 2026 toteutettiin heinä–elokuussa, ja siihen vastasi 118 luomutuottajaa. Vastaajat olivat pääosin pitkään toimineita, päätoimisia viljelijöitä, yleisimmin 40–59-vuotiaita. Tuotantosuunnista korostuivat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit sekä naudanliha, ja mukana oli myös maito-, lammas-, marja- ja hedelmätiloja. Monella tilalla yhdistettiin useita tuotantosuuntia.